Tj 127

Eilen piti tulla kirjottamaan, mutta netti oli eri mieltä ja päätti pätkästä ittensä. No, tänään teen sitte sen mitä piti tehä eilen.

Tässä on taas tullu parina päivänä tehtyä sijaisuuksia ja eilen (tai siis tiistaina) jopa 8 tuntia! Mutta siitäki selvisin onneks kunnialla ja ihan hauskaahan se oliki ku sai opettaa kässää. Voi että ku oliki ollu ikävä virkkaamista sun muuta, ja nyt ajattelinki, että voisin virkata pari koria kotiinki.

Sitte eilen oli myös kuoro treenit, jotka oli tapansa mukaisesti aika intensiiviset 2 ja puol tuntia. Lauantaina on esiintyminenki tulossa ja biisit pitäis osata, mitä en vielä tee, eli niiden harjottelemista on huomenna sitte tiedossa runsaasti.

Huomenna on myös pikku siskoni penkkarit. En voi uskoa, että omista penkkareistani on jo vuosi! Justhan ne vasta oli? Eli penkkarit myös tarkottaa sitä, että enää muutama viikko niin ollaan oltu noin vuosi kaukosuhteessa rakkaan kanssa (miinus kesäkuu, jonka se onneks oli kotona).

Huomennahan on myös ystävänpäivä. Onko teillä tiedossa jotain erityistä huomiselle? Itselläni ei muuta kuin, että on vapaa päivä ja rutkasti rastissa olevia hommia. Ystävänpäivän vietto jää sitte sinne viikonlopulle, mutta se sitte kestääki perjantaista lauantai-iltaan.

Päivän biisinä toimii taas jälleen biisi jonka kuulin radiosta. Biisi on: Samae Koskinen - Spoon River.

Tää biisi saa aina hymyilemään, koska siitä asti ku kuulin tän ekan kerran oon halunnu uskoa, että näin se rakas tunsi silloin, ku se törmäs muhun koulussa. Kysyin, ja ainaki rakas mulle sano, että jep, just näin. En tosin lukenu enkä vieläkään lue kauheesti kirjoja, mutta kyllä rakas esim. katto Twilightin yksin, että se vois tulla kattoon mun kanssa New Moonin. Että kyllä seki on aikoinaan paljoki työtä tehny tän suhteen eteen.

Ja hyvä niin, sillä silloin ku se rakas rupes niitä tunteitaan mulle osottamaan 9. luokan ja lukion välisenä kesänä, niin en voinu edes kuvitella seurustelevani sen kanssa. Mutta ku muutama kuukausi meni, niin huomasin, että siinä oliki jotain, ja että meijän välillä oli jotain. Ja niin siinä sitte kävi ja tässä ollaan. Tälläki hetkellä kirjottelen tätä merkintään rakkaan vanhassa paidassa, joka sillä oli päällä ku me ekan kerran juteltiin yläasteella. Tää paita oli yks osasyy siihen, että miks juttelin sille.

Ja toi videohan on aivan ihana! Totta kai tällänen ikuinen romantikko tollasesta tykkää. Huomiseks voisin yrittää keksiä jonku ällösöpön videon. Saa nähä miten onnistun.