keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Tj 121

Tasan 4 kuukautta jäljellä tätä helvettiä ja sitten se on ohi! Enää vissiin 3 ginestä edessä ainakin näillä näkymin, se saa jopa jo vähä hymyileen.

Auringon pilkottaminenki taivaalla on saanu mut ihan kesähöperöks, sillä oon ruvennu sunnitteleen erinäisiä kesämekon ompelu projekteja. Saas nähä saanko niitä koskaan valmiiks, into on ainaki vielä kova.

Mutta tosiaa, viikonloppuun ja viikonlopun treffeihin. Aamusta (klo 10) oli mulla kuoro esiintyminen, jonne rakas kiltisti tuli mukaan, sillä heti sen jälkeen oli treffien eka osa. Tiedossa oli kaks täidenäyttelyä, toinen oli nykytaidetta ja toinen valokuvanäyttely. Se valokuvanäyttely oli ehkä parhaita koskaan näkemiäni. Sen jälkeen käytiin kahvilla, ja sieltä sitte mun luokse, että pääsin suihkuun ja vaihtaan vaatteet, koska tiedossa oli inttileski ystäväiseni ja hänen poikaystävänsä (rakkaan inttikaveri myöskin) tapaamista. Käytiin myöskin heidän kanssaan kahvilla. Tämän jälkeen rakas sai valita leffan, ja leffaksihan se valitsi juuri ensi-iltaan tulleen A Good Day to Die Hard:in. Toisaalta ihan hyvä valinta, sillä alkoihan meidän suhdekin aikoinaan Die Hard 2:sta katsoessamme.

Tämän jälkeen oli tarkoitus hakea nouturuokaa aasialaisesta, mutta paikka olikin jo kiinni. Päädyimme sitte mäkkäriin hakemaan ison kasallisen kananugetteja. Kotiin päästyämme ja nugetit syötyämme oli aika hetki kölliä rakkaan kainalossa sohvalla, mutta eipä meidän treffit tosiaan siihen päättyneet. Olin vielä järjestänyt meille romanttisen piknikin huoneeni lattialle kynttilöiden ja rentouttavan musiikin kera, ja laitanpa myös nyt päivän biisiksi meidän piknik taustamusamme: Relaxing Sounds of Nature - Waves yms.





Tällästä sitte kuunneltiin. Oli kyllä tosi ihanaa, kunnes sitte ruvettiin syömään ja rakas sano, että se ei maista mitään. Sillä oli niin kova flunssa päällä, että makuaisti häipy hetkeks aikaa. Piknik ei muutenkaan menny oikeen sitte loppujen lopuks putkeen, niin päätettiin, että otettais se uusiks tulevana viikoonloppuna.

Toivon, että seuraava viikonloppu tulee pian, sillä minulla on jo kamala ikävä omaa rakastani. Onneks ollaan pian jo keskiviikossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti