keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Tj 149

Viikonloppu oli ja meni ja nyt ollaan jo pian viikon puolivälissä! Aika rupee todellaki meneen nopeempaa eteen päin.

Viikonloppuna oli aika paljo vaan hengausta rakkaan kanssa, melkeenpä jo kyllästymiseen asti, ku rakas oli täälä torstaista maanantaihin.

No, kyllä me nyt onneks jotain hyödyllistäki tehtiin, käytiin nimittäin vihdoin uusinta yhteiskuvissa. Kävin tänään hakees koevedokset ja onnistu tosi hyvin. Tuli myös kuvauksen yhteydessä otettua ensimmäinen yhteinen "virallinen" pusukuva. Tietenki, tulihan siitäki jo toki kommenttia sukulaisilta.

Ton lisäks perjantaihin kuulu pelaaminen. Minä pelasin x-box 360:llä ja rakas koneella. Mutta on mulla ollu välillä kyllä tollasta rauhallista yhessä oloaki ikävä. Ku ei oo kiire mihinkään, voi ja saa vaan olla.

Lauantaita en meinaa enää oikeen muistaakaa, tai siis eipä oikeen tehty mitään kummempaa. Kaupungilla käytiin kyllä kattelees mulle uutta boxi peliä, mutta kaikki mitä löydettiin oli vähä liian kalliita. Ehkä mä vielä joskus saan uuden pelin ton mun nykysen hp 5 tilalle!

Sunnuntaina oli taas tiedossa pitkään nukkumista ja leffassaki käytiin. Käytiin kattoos Juoppuhullun päiväkirja, mutta eipä kauheen kummonen ollu. Aika pitkäveteinen jopa.

Sitte koittiki jo maanantai ja lähdön aika. Tällä kertaa ei itku tullu, koska vaan täydet kolme päivää rakas kassulla ja sit taas lomille.

Siinä meijän viikonloppu kaikessa lyhkäisyydessään.

Mutta viikko tuntuu, että on kyllä ruvennu meneen sellasta vauhtia, että ei meinaa perässä pysyä. Eilen etin hautajaisvaatteita ja lopulta löysinki. Tänään oon hoidellu asioita ja menin uuteen kuoroon ja ku kuorosta pääsin kotiin niin kello oliki jo niin paljo, että se rakas soitti iltapuhelunsa. Oli vissiin niilläki ollu kiireinen päivä. Mutta kyllähän sen uskooki, ku morteille on vielä moni asia uutta.

Huomisesta perjantaihin on taas tiedossa sijaisuuksia, tällä kertaa erityisopettajaa sijaistaen. Vähän ehkä jopa jännittää, koska tällä kertaa mun todellaki pitää jo oikeesti osata jotain! Mutta eiköhän toiki hyvin mee ja sit ku noi on hoidettu niin on jo perjantai ja rakas tulee kotiin. Ihanaa!

Ajattelin ruveta laittaan päivittäin tai ainaki pyrkiin laittaan ns. päivän biisin ja ajattelin sitte aina myös kertoa, että miks just kyseinen biisi. Musiikki on mulle tosi tärkeetä ja se on yks ainut keino millä pystyn purkaan tunteita ja stressiä. Tänään esim. kuorotreeneissä ei paljoo kerinny ajatteleen ku sitä oman äänen muodostusta ja nuotteja. Että kaikki murheet ja muut sai kyllä jäädä taka-alalle 2,5 tunniks. Ja se jos mikä on ihanaa. Mutta jos, ette enää jaksa jossain kohti tätä mun "musakorneria" sanokaa siitä ihmeessä :)

Mutta tässä tän päivän biisi, Incubus - Love Hurts



Kuuntelin eilen illalla tätä biisiä, ja kertsi musta kertoo aika paljo tästä ajasta. Välillä se rakkaus todellaki sattuu ku riidellään, mutta sitte se samainen rakkaus saa kuitenki aina tuntemaan sen, että on elossa. Ikäväki sattuu, mutta sehän vaan kertoo siitä rakkaudesta. Ja sit taas ilman rakkautta ei selviäis.

P.s. Piti vähä vaihtaa taas blogin ulkonäköä. Eilen oli jopa vähä valinnan vaikeutta, että millasen ulkonäön haluan blogilleni, ja nyt päädyin noihin vaaleisiin kukkiin. En halunnu, mitään liian keväistä/kesäistä, mutta silti jotain sinne suuntaan, ku rupee tää pimeys ja lumi jo vähä ärsyttään. Voin kertoa, että kuulun todellaki niihin ihmisiin, jotka ikävöi kesää ja lämpöö ja kesävaatteita.

2 kommenttia:

  1. Onneksi löysin blogisi! Mukavaa lukea jonkun toisenkin inttilesken ajatuksia tästä ajasta. :) Itselläni mies lähti vasta nyt tammikuussa armeijaan eli vasta pari viikkoa mennyt. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän, että aluksi on rankkaa ja vaikeaa, mutta kyllä se onneksi ajan kanssa helpottaa. Ainakin välillä :)

      Mutta tsemppiä sinnekin, kyllä kaikesta selviää vaikka ei aina siltä tuntuisikaan :)

      Poista