Tj 71

Nyt päätin, että on jo pakko kirjottaa jotain, vaikka sitte lyhyitten yöunien kustannuksella.

Eli palataanpa meijän kymppilomiin. Meillä oli kummallaki onneks lähes koko lomat vapaana, mulla vaan yks päivä töitä. Lomilla tuli löhöttyä ja käveltyä, sillä muuta menopeliä ei ollut käytössä. Lomien kulkua haittas vähä se, että rakas oli kipeenä ainaki jollain tasolla n. 8 päivää. Eli välillä kuumetta oli vähä ja välillä ei ollenkaan. Senki takia lomat meni pääasiassa Netflixiä katsoessa. Pari ystävää kerittiin myös tapaamaan ja shoppailemaa. Mutta ihaninta oli se kun ei ollut kiire minnekään. Ei tarvinnut pelätä, että se rakas lähtee jo muutaman päivän päästä takas, vaan oli ihan kunnolla aikaa.

Tehtiin myös ruokaa joka päivä yhessä, ja rakkaasta myös paljastu ihan uusia puolia. Rakas nimittäin teki kotitöitä, esim tiskas ilman käskemistä jne. Olin tosi ilonen ja toivon, että se jatkaa samaa rataa sitteki ku muutentaan yhteen. Mutta ei voi muuta sanoo ku, että oli ehkä yhet parhaat 10 päivää koko intin aikana ja, että tosta on koko ajan kuoriutumassa enemmän ja enemmän sellanen unelmien mies.

Lopultahan tuli myös se hetki ku sen rakkaan sitte piti lähtee, siitä ei päässy yli eikä ympäri. Oli kamalaa jäädä yksin. Oli ehkä yks kamalimmista bussille takas heitosta tähän mennessä. Se yksinäisyys sen 10 päivän jälkeen tuntu niin suurelta ja tyhjältä, ja se tunne on kestäny aina tähän saakka. Viikko ei oo ehkä ikinä menny näin hitaasti. Tuntuu ku siitä rakkaan lähdöstä ois jo parisen viikkoo. Tota tunnetta ehkä vielä lisää se, että rakas on ollu leirillä tiistaista lähtien ja sielä on pitäny kiireempää ku koskaan aiemmin. Yhen viestin ja yhen puhelun oon saanu yli 48 tunnin aikana. Onneks sentäs jotain. Leiri onneks loppuu huomenna ja sitte rakas tuleeki jo perjantaina ja lähtö vasta maanantaina. Mukavaa.

Tietenki viikonlopulle on aika paljo hommaa. Pitäis kamera hommata ja rakkaalle vähä synttärikuteita ja rekvisiittaa ja siivota kämppää juhlakuntoon, eli ei ihan hirveesti oo löhöilyy tarjolla näillä lomilla. Mutta eiköhän noistaki kunnialla selvitä.

Päivän biisi sopii hyvin nyt ku mun pitäis jo olla nukkumassa: Nukkumatti

Tää todellaki tuo lapsuuden mieleen, mutta on myös yks parhaita rauhottumis biisejä. Ei voi muuta sanoo ku ihana.

Tuli mieleen myös toinen lapsuuden samantyyppinen biisi, ja nyt on pakko laittaa seki: Sininen uni - Tapio Rautavaara

Tässä on aivan upeet sanat. Nää sanat vie todellaki siihen maailmaan mistä lauletaan. Näiden videoiden jälkeen ei voi muuta sanoo ku hyvää yötä rakkaat lukijat ja inttilesket.