keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Tj 65

Viikonloppu oli ja meni ja nyt ollaan jo pian puolessa välissä tätäki viikkoo. Mihin tää aika oikeen katoo? Tiedän, että oon nyt ollu myös tosi laiska blogikirjottelija, ku illtasin on vaan väsyttäny aika rankasti ja tehny mieli vaan kattoo tvtä/leffoja ja ruveta nukkuun. Mutta nyt yritän vähä parantaa.

Viime viikko oli tosi kiire viikko ku oli töitä joka päivälle ja nyt on/tulee oleen kiire viikko koska kaks aika isoo keikkaa tulossa, niin bänditreenejä on melkeen joka päivä.

Rakkaalla onneks oli pe-ma viikonloppu lomat, niin kerkes ainaki vähä näkeen, vaikka seki tuntu menevän tosi nopsaa. En enää edes pahemmin muista mitä viikonlopun aikana tuli tehtyä. Ai niin joo, lauantaina ostin uuden kameran - tällä kertaa pokkarin järkkärin rinnalle. Sitte sunnuntaina käytiin kattoos Croodit, ja suosittelen kyllä, oli hauska leffa. Tossapa se meijän viikonloppu sitte oliki.

Viime viikolla rakkaasta ei tosiian kuulunu paljo mitään, koska se oli leirillä. Eli ei ne leirit paljoo helpota vaikka on korkeemmassa asemassa, ku vastuu rupee sitte painaan. Kuulin siis rakkaasta nyt vähemmän ku kertaakaan ensimmäisen puolen vuoden aikana. Mutta ei edes tehny kauheen tiukkaa, koska jotenki jo tiesi, että se leiri kyllä loppuu ja sitte taas nähään. Rakkaalla on taas ens viikollaki leiri - toivottavasti silloin kuuluis vähä enemmän.

Mutta taas on pieni viha tota organisaatiota kohtaan, koska saattaa vappu suunnitelmat mennä uusiks, mutta oishan se pitäny jo arvataki. Luulis, että siihen kaikkeen paskaan ois jo tottunu, mutta ei. Onneks se on pian ohi, enää vähä yli kaks kuukautta!

Päivän biisi liittyy vuoden takasiin tuntemuksiin. Biisinä tänään on: Christina Perri - A Thousand Years






Noin vuosi sitte kuulin parin kaverin soittavan tätä. Rakas oli just lähteny valmennuskurssille, ja tiesin, että heti sen perään tulee armeija, ja että joudun oleen pitkään rakkaasta erossa. Tää biisi nostatti kyyneleet mun silmiin silloin ja vielä nykyäänki. Aina ku kuulen tän biisin tuun muistaan sen fiiliksen ku tiesi, että on vielä yli vuosi edessä. Nyt vuotta myöhemmin voi jo melkeen huokasta helpotuksesta - enää se vähä yli kaks kuukautta. Ei enää sitä vuotta, ehkäpä ikinä.

Tuntuu todellaki, että on tullu rakastettua tuhat vuotta ja että tuhat vuotta vielä lisää. Ja aluks sitä todellaki mietti, että onko sitä rohkee kestämään koko vuoden - kyllä oli. Ja vaikka aika onki välillä pysähtyny, siltiki se on vaan menny eteen päin.

Tässä vielä alkupään sanat, jotka voin todellaki allekirjottaa tän vuoden ajatuksina:

Heartbeats fast
Colors and promises
How to be brave
How can I love when I’m afraid to fall
But watching you stand alone
All of my doubt suddenly goes away somehow
One step closer

I have died everyday waiting for you
Darling don’t be afraid I have loved you
For a thousand years
I’ll love you for a thousand more

Time stands still
Beauty in all she is
I will be brave
I will not let anything take away
What’s standing in front of me
Every breath
Every hour has come to this
One step closer

I have died everyday waiting for you
Darling don’t be afraid I have loved you
For a thousand years
I’ll love you for a thousand more

And all along I believed that I would find you
Time has brought your heart to me
I have loved you for a thousand years
I’ll love you for a thousand more

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti