Tj 199

Sataset paukku, jei!!! Niin ne päivät kuluu vaan, mutta hyvä niin!

Ja nyt on myös enää yksi kokonainen päivä siihen, että musta tulee ylioppilas. Tuntuu niin uskomattomalta, ku justhan vasta painin niitten kirjotusten kanssa. Eli siis kiireinen viikko tulossa juhlien yms kanssa.

Ja niin, niinhän siinä muuten nyt sitte kävi, että rakas ei pääsekään sinne juhliin. Että näin taas tuli paskaa niskaan. Kuinka paljo muuten voikaan intin aikana mennä asiat päin mäntyä? Eipä tästä enää kauheen paljoo enempää.

Ei oo myöskään kotona kauheen kivaa, kun tietää, että rakas ei viihdy enää intissä. Koko alku viikon rakas on hajoillut vähä väliä. No kunhan ens viikonloppu koittaa, niin asiat on jo paremmin, yks leiri vähemmän ja oon myös keksiny meille kaikenlaista jännää tekemistä, sillä juhlitaan sitte kahestaan mun valmistujaisia.

Mutta viime viikonloppu oli aika kiireinen taaskin, Oli kavereiden kanssa pikkujoulun viettoa ja siskon synttäreitä, ja siinä se oikeestaan meniki. Ja totta kai oli taas jotain pientä sanaharkkaa rakkaan kanssa, mutta enää se oli enemmänki sellasta kovaan ääneen puhumista. Meijän suhde on siis taas vakaammalla ja paremmalla pohjalla, ainakin itestäkin tuntuu nyt paljon, paljon paremmalta. Ja ikäväkin on ollut kirmuinen koko alku viikon, eikä asiaa auta yhtään se, että tuntuu, että viikko olisi jo lopussa, vaikka se ei ole edes kunnolla vielä alkanut.

Ollaan muuten huomattu tässä rakkaan kanssa, että meille on muodostunu sellanen "telepaattinen" yhteys. Esim, ollaan tässä vuorotellen arvailtu toistemme järjestämiä yllätyksiä, vaikka ne on todellakin ollut yllätyksiä, eikä niistä ole etukäteen puhuttu. Tietenkin tässä on ollut päiviä, mihin on voinut liittää yllätyksiä, niin että on voinut arvata jotain olevan tulossa. Tai sitte sitä vaan rupee tuntemaan toisen niin hyvin. En tiedä.

Mutta nyt vois pian ruveta nukkumaan, sillä todella pitkä päivä takana, mihin on mahtunut, kuoro, bänditreenit, töitä, asioitten hoitoa ja puheen valmistelua (pidän ylioppilaan puheen koulumme juhlassa). Huomisesta on tulossa aikalailla samanlainen päivä. Jos ei yhtä kiireinen, niin ehkä jopa kiireisempi. Enkä meinaa uskoa, että ylioppilasjuhlani ovat niin pian.

p.s. Anteeksi sekavasta tekstistä, se on yhtä sekaisin kuin päivänikin oli.