Tj 240

Tänään tulee sitte täyteen pelätty 20 vuotta. En vaan voi olla vielä noin vanha, vai voinko?

Tänään ois tarkotus mennä lounastaan ja baareileen ystävän/ystävien kanssa. Vähä vaan ottaa päähän, että oma rakas on niin kaukana. Oon jo niin monena vuonna nähny sitä mun syntymäpäivänä, että en enää varmaan muistakaan. No, viikonloppuna on sit tarkotus juhlia kullan kanssa tätä vanhenemistani.

Tänään jo aloteltiin mun synttäreitten vietto ystävien kanssa. Oltiin tyttöporukalla keilaas ja sen jälkeen kavereilla viettääs iltaa. Oli kyllä tosi kivaa, näin pimeänä syysiltana, ja muutenki, tunnelma oli katossa.

Sitte viime viikonlopusta. Viikonloppu meni taas siivillä. Perjantai tuli ja meni omalla painollaan. Lauantaina herättiin ja lähettiin moikkaan ystäviä kaupunkiin, sieltä mentiin nopeesti poikaystävälle ja sieltä tultiin vielä nopeempaa mun luo, sillä meillä oli illallinen tiedossa mun porukoiden kanssa. Syötiin ihan törkeen hyvää ruokaa ja käytiin myös vähä tanssimassa. Juhlittiin jo etukäteen mun synttäreitä ja mun mummin ja vaarin 50-vuotishääpäivää. Siinä on jotain mistä ottaa mallia.

Lauantaina oltiin myös sitte vielä illasta/yöstä kavereitten kanssa. Sunnuntaina jatku mun synttärien juhlinta ja mun sukulaisia tuli käymään. Sitte sen jälkeen oliki jo asemalle vienti. Että viikonloppu meni todellaki siivillä.

Vaikka nyt on ollu kiirettä mun synttäreitten kanssa ja mun yo-juhlavalmistelujen kanssa, niin silti mietin ihan joka päivä sitä, että mitä jos se rakas ei pääsekään mun yo-juhliin. Oon vihdoin saavuttanu mun elämässä oikeesti todellaki jotain, niin sitte rakas ei ehkä pääsekään juhlimaan sitä mun kanssa. Jos se ei pääse, niin luulen, että päivään riittää paljon surua, mutta toivottavasti myös iloa. Mutta toivottavasti kassulla oltais suotuisia ja päästettäis mun rakas tänne pariks päiväks. Eihän se ois liikaa vaadittu?

Sitte on myös muutenki ottanu tuo intti päähän, koska tuntuu, että rakkaalla on joksenki tylsää sielä tällä hetkellä, tai tuntuu, että sielä on kaikki nyt vaan koko ajan saman asian toistelua. Ruk ois tossa suhteessa ollu parempi, että sielä ois ollu paljo uuttaki, eikä vaan vanhaa, mutta näin nyt tällä kertaa eikä asialle voi mitään. Sit se myös harmittaa rakkaan puolesta, että sen pari ystävää lähti Rukkiin, mutta ite se jäi sitte kuitenki Auk2. Vaikka tiedän, että sillä on sielä muitakin ystäviä, niin silti tuntuu, että se on vähä yksin, mutta toivon, että se on vaan musta josta tuntuu niin.